JOHTOSÄÄNTÖ

Puoluevaltuusto on hyväksynyt tämän johtosäännön kokouksessaan 8.11.2019.

1. Johdanto

Tämän dokumentin tarkoituksena on kerätä yhteen Liberaalipuolueen johtosääntö ja hallintomalli. Tässä dokumentissa kerrotaan puolueen johtamisen ja hallinnon keskeiset periaatteet, millaisia velvollisuuksia ja oikeuksia on puolueen jäsenistöllä ja henkilöstöllä, miten puolueen lakisääteiset velvollisuudet on hoidettu ja miten jäsenten on erilaisissa tilanteissa toimittava.

Se mikä pätee johtosäännössä puolueeseen, pätee soveltuvin osin piirijärjestöihin, paikallisyhdistyksiin ja valtakunnallisiin teemajärjestöihin.

Jokainen puolueen jäsen on vastuussa näiden periaatteiden toteutumisesta käytännössä.

1.1 Yleiset periaatteet

Puolueessa johtaminen perustuu hyvään hallintotapaan ja osallistavaan demokratiaan. Jokaisella puolueen jäsenellä on erityinen oikeus saada kokea puolueessa harjoitettavan avointa ja selkeää viestintää sekä saada tukea omalle toiminnalleen, niin tarvitessaan, puolueen tavoitteiden tukemiseksi niin valtakunnallisella, piiri- kuin paikallisyhdistystasolla.

Jokainen puoleen toimintaan osallistuva on omalta osaltaan vastuussa puolueen hyvästä ilmapiiristä ja sitoutuu työskentelemään sen eteen.

Mahdollisiin jäsenten välisiin epäasiallisuuksiin, häirintään ja kiusaamiseen puututaan välittömästi. Jäsenen on omalta osaltaan tuotava tietoon havaitsemansa tapaukset ilmoittamalla niistä paikallisjärjestön, piirin tai puolueen puheenjohtajalle tai muulle hallituksen jäsenelle. Osapuolien kuulemisen jälkeen, mikäli huomautus tai varoitus ei ole tuottanut tulosta, puoluehallitus päättää mahdollisesta jäsenen erottamismenettelyn käynnistämisestä puolueen sääntöjen mukaisesti.

1.2 Pätemisjärjestys

Johtosäännöllä ei voi kumota tai ohittaa puolueen, piirijärjestön, paikallisyhdistyksen tai valtakunnallisen teemajärjestön sääntöjä, vaan se tukee ja täydentää niitä sekä antaa tulkinta- ja täsmentäviä ohjeita tilanteisiin, joista säännöissä ei ole mainittu.

Puolueen toimintaa ohjaavien sääntöjen ja ohjeiden pätemisjärjestys on seuraava:

1. Yhdistyslaki
2. Puolueen säännöt
3. Piirijärjestön, paikallisyhdistyksen tai valtakunnallisen teemajärjestön säännöt
4. Johtosääntö

2. Puolueen rakenne ja johtamisrooli

2.1 Puolueen rakenne

Puolue on jäsenjärjestöjen liitto.

Puolueen varsinaisia jäseniä voivat olla vain oikeustoimikelpoiset yhteisöt.

Puolueen kannatusjäseniä voivat olla olla luonnolliset henkilöt tai oikeustoimikelpoiset yhteisöt.

Puolueen henkilöjäsenellä tarkoitetaan luonnollista henkilöä, joka on puolueen jäsenjärjestön tai sen jäsenjärjestön henkilöjäsen, ja puoluejärjestöllä puolueen jäsenjärjestöä tai sen jäsenjärjestöä.

2.2 Puoluekokous

Puolueen ylin päätöksentekoelin on puoluekokous, joka valitsee puoluehallituksen johtamaan puoluetta puoluekokousten välisenä aikana. Puoluekokouksen tarkemmat tehtävät on määritelty puolueen säännöissä.

2.3 Puoluehallitus

Puolueen käytännön asioita johtaa hallitus, johon kuuluvat valitut puheenjohtaja, 1–3 varapuheenjohtajaa ja 1–20 muuta varsinaista jäsentä sekä 0–10 varajäsentä.

Hallituksen varsinaisille jäsenille osoitetaan kullekin oma vastuualueensa hallituksen järjestäytymiskokouksessa.

Jäsen vastaa oman vastuualueensa toiminnan johtamisesta puoluehallitukselle.

2.4 Puoluevaltuusto

Puoluevaltuusto vastaa puolueen aatteellisesta ja strategisesta työstä puoluekokousten välillä. Sen tarkemmat tehtävät sekä kokoonpano on määritelty puolueen säännöissä. Puoluevaltuusto koostuu puoluehallituksen jäsenistä sekä piirijärjestöjen ja teemajärjestöjen puheenjohtajistosta.

Puoluevaltuuston on pidettävä vähintään yksi kokous vuosittain. Tämä sääntömääräinen kokous on pidettävä joulukuun loppuun mennessä, kuitenkin ennen sääntömääräistä puoluekokousta. Muutoin puoluevaltuusto kokoontuu itse päättämänsä kokousaikataulun mukaisesti.

Puoluevaltuusto kokoontuu myös, jos puoluehallitus katsoo siihen olevan aihetta tai jos kuusi puoluevaltuuston jäsentä vaatii sitä kirjallisesti puoluehallitukselta erikseen ilmoittamansa asian käsittelyä varten.

2.5 Piirijärjestö

Piirijärjestön tarkoituksena on edistää puolueen arvoja ja tavoitteita toimimalla sen sääntömääräisenä piirijärjestönä, ja täyttää puolueen piirijärjestölle määrätyt tehtävät. Piirijärjestön perustehtävät määrätään puolueen säännöissä. Tämän lisäksi puoluehallitus voi asettaa piirijärjestölle myös muita tehtäviä.

Piirijärjestö voi tarvittaessa hoitaa edellä mainittuja vaaleihin kuuluvia ja muita tehtäviä myös muissa vaalipiireissä kuin kotipaikkaansa vastaavassa vaalipiirissä puoluehallituksen luvalla.

Piirijärjestö voi tarvittaessa valtuuttaa jäsenjärjestönsä edustamaan puoluetta kunnallis- ja paikallistasolla jäsenjärjestön toiminta-alueella.

2.6 Paikallisjärjestö

Paikallisjärjestön tarkoituksena on edistää puolueen arvoja ja tavoitteita toimimalla puolueen paikallisyhdistyksenä, ja täyttää puolueen paikallisyhdistykselle määrätyt tehtävät. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

• edustaa puoluetta paikallistasolla,
• asettaa toiminta-alueellaan puolueen kuntavaaliehdokkaat ja vastaa puolueen kuntavaalikampanjasta,
• hoitaa muut puoluehallituksen tai piirijärjestön hallituksen sille määräämät tehtävät

Paikallisjärjestö voi tarvittaessa hoitaa edellä mainittuja vaaleihin kuuluvia ja muita tehtäviä myös muissa vaalipiireissä kuin kotipaikkaansa vastaavassa vaalipiirissä piirijärjestön hallituksen luvalla.

3. Jäsenet

3.1 Käyttäytymissäännöt

Puolueen jäsenen tulee noudattaa hyviä käytöstapoja ja yleisesti tilanteeseen sopivaa käyttäytymistä ja pukeutumista. Erityisesti esiintyessään puolueen edustajana tai jäsenenä julkisella paikalla tai tilaisuudessa on kiinnitettävä huomiota kohteliaaseen ja muut ihmiset huomioon ottavaan esiintymiseen ja käytökseen.

3.2 Julkinen esiintyminen

Puolueen nimissä tehtyjen kannanottojen tulee perustua puolueen hyväksyttyyn puolueohjelmaan sekä muihin puolueen hyväksymiin linjauksiin. Niistä asioita, joista puolueella ei ole virallista linjausta, voi esittää mielipiteitä ja näkemyksiä, mutta mahdollisuuksien mukaan on tuotava esiin, että kyseessä on henkilökohtainen mielipide eikä puolueella ole virallista kantaa aiheeseen.

Edustettaessa puoluetta tai sen jäsenjärjestöä virallisesti on tästä vähintään annettava tieto puolueen tai jäsenjärjestön hallitukselle. Tarvittaessa puolueen tai jäsenjärjestön hallitus voi antaa pysyvämmän oikeuden edustaa puoluetta virallisissa yhteyksissä tarvittavassa laajuudessa.

3.3 Lojaalisuusvaatimus

Puolueen ehdokkaana olleen ja vaaleissa valitun henkilön erotessa puolueen ryhmästä (esim. eduskuntaryhmä, valtuustoryhmä) ilman hyväksyttävää syytä on puoluevaltuuston käsiteltävä asia, ja tarvittaessa esitettävä jäsenjärjestöille, joissa henkilö on jäsenenä, henkilön erottamista jäsenjärjestöstä.

3.4 Vaitiolovelvollisuus ja salassapito

Puolueen jäsenellä ei ole oikeutta keskustella ulkopuolisten kanssa puolueen sisäisistä asioista (kuten taloudellisesta tilanteesta, suunnitelmista ja tavoitteista), muuten kuin miten puolue tai jäsenjärjestö on niistä tiedottanut. Jäsenasioiden jakaminen puolueen ulkopuolelle on ehdottomasti kielletty.

Vaitiolovelvollisuus kattaa myös kirjoitukset sosiaalisessa mediassa ja muissa vastaavissa kanavissa.

3.5 Toimintaperiaatteet väärinkäytösten varalta

Jokaisella jäsenellä on oikeus tuoda havaitsemansa mahdolliset väärinkäytökset jäsenjärjestön tai puolueen hallituksen käsiteltäväksi. Jäsenjärjestön hallituksen ja puoluehallituksen tehtävänä on kuunnella jokaista jäsentä, ja edistää näiden periaatteiden toteutumista käytännössä. Ensisijaisesti jäsenjärjestön hallitus käsittelee väärinkäytökset sääntöjensä mukaisesti, tarvittaessa puoluehallitus ottaa kantaa tapaukseen. Jäsenjärjestö antaa tapaukset tiedoksi puoluehallitukselle.

Jäsenen erottamisessa noudatetaan kyseisen jäsenjärjestön sääntöjä. Jäsenjärjestöjen säännöissä on oltava maininta, että johtosäännön määräykset velvoittavat jäsenjärjestön jäseniä, ja niiden toistuva tai tietoinen rikkominen on peruste erottamiselle jäsenjärjestöstä ja siten puolueesta. Ensisijaisesti asiat on pyrittävä selvittämään kuitenkin muilla keinoilla.

Jäsenjärjestöjen ja kannatusjäsenten erottamisessa noudatetaan puolueen sääntöjä.

4. Vaalit

Ehdokasasettelua kansallisiin ja Euroopan parlamentin vaaleihin säätelee ensisijaisesti lainsäädäntö, viranomaisten asetukset ja määräykset, sekä puoluejärjestöjen ja puolueen säännöt.

4.1 Yleiset ehdokasasetteluperiaatteet

Lähtökohtaisesti puolueen ehdokkaaksi vaaleissa tulee asettaa vain henkilöitä, jotka ovat puolueen henkilöjäseniä. Erityisen painavista syistä, tai jos ehdokaslistoilla on paikkoja vapaana, voidaan asettaa ehdokkaaksi myös henkilöitä, jotka eivät ole puolueen henkilöjäseniä.

Jokaiselta puolueen asettamalta ehdokkaalta vaaditaan osallistumista mahdollisuuksien mukaan vaalikampanjatyöskentelyyn. Vähimmäisvaatimuksena voidaan pitää ehdokkaan kirjallista suostumusta, yleisimpien vaalikoneiden täyttämistä, hyvälaatuisen ja yhteiset muotoseikat täyttävän valokuvan toimittamista puolueelle digitaalisena, sekä vaalirahoitusilmoitusten tekemistä määräaikaan mennessä. Käytännössä lisäksi jokaiselta ehdokkaalta vaaditaan ehdokasmaksun suorittamista puolueelle tai puoluejärjestölle. Tällä maksulla katetaan puolueen kampanjoinnista syntyviä kuluja. Puoluehallitus ja puoluejärjestöt antavat tarkemmat ohjeet ja vaatimukset ehdokkaiden osallistumiseen jokaisen vaalin osalta.

4.2 Ehdokkaiden asettaminen kuntavaaleihin

Kuntavaalien ehdokasasettelusta kunnassa vastaa se paikallisjärjestö, jonka toiminta-alueeseen kyseinen kunta kuuluu, tai paikallisjärjestön puuttuessa se piirijärjestö, jonka toiminta-alueeseen kyseinen kunta kuuluu. Mikäli kunnan alue ei kuulu minkään piirijärjestön toiminta-alueeseen, puoluehallitus voi tehdä päätöksen yhdistyksestä, joka voi asettaa ehdokkaita kuntavaaleihin puolueen nimissä. Seuraavassa kunnan alueella ehdokkaita asettavaa puoluejärjestöä kutsutaan nimellä yhdistys.

Hyvissä ajoin ennen kuntavaaleja yhdistyksen hallitus nimittää vaaliasiamiehen, joka vastaa vaaleihin liittyvistä järjestelyistä kunnan alueella, ja toimii ehdokkaiden ja puoluejärjestön välisenä yhteyshenkilönä. Vaaliasiamies tuottaa ja julkaisee yhdessä yhdistyksen hallituksen kanssa tiedotteen, josta käy ilmi mihin vaaleihin ehdokkaita ollaan hakemassa, mitkä ovat ehdokkaalta vaaditut ehdot ja sitoutuminen, sekä miten ja mihin määräaikaan mennessä halukkuudesta ehdokkaaksi on ilmoitettava. Mahdollisuuksien mukaan myös ehdokasmaksun suuruudesta olisi hyvä olla jonkinlainen arvio tässä vaiheessa.

Ehdokkaiden asettamisesta päätetään ennen ehdokasasettelun takarajaa pidettävässä varsinaisessa tai tarvittaessa ylimääräisessä yhdistyksen kokouksessa. Yhdistyksen kokous voi myös valtuuttaa yhdistyksen hallituksen asettamaan ehdokkaita kuntavaaleihin.

Yhdistyksen hallitus asettaa vaaliasiamiehen ja varavaaliasiamiehen jokaisen kunnan osalta, joissa yhdistys edustaa puoluetta. Vaaliasiamiehen on annettava ehdokashakemus kunnan keskusvaalilautakunnalle viimeistään 40. päivänä ennen vaalipäivää ennen kello 16.

Päätöksen vaaliliitoista kuntavaaleissa tekee toimivaltaisen yhdistyksen hallitus. Hallitus voi halutessaan antaa päätöksen tehtäväksi yhdistyksen kokoukselle.

4.3 Ehdokkaiden asettaminen maakuntavaaleihin

Maakuntavaalien ehdokasasettelusta kunnassa vastaa se piirijärjestö, jonka toiminta-alueeseen kyseinen vaalipiiri kuuluu. Mikäli maakunnan alue ei kuulu minkään piirijärjestön toiminta-alueeseen, puoluehallitus voi tehdä päätöksen yhdistyksestä, joka voi asettaa ehdokkaita maakuntavaaleihin kyseisessä vaalipiirissä puolueen nimissä. Seuraavassa vaalipiirin alueella ehdokkaita asettavaa puoluejärjestöä kutsutaan nimellä yhdistys.

Hyvissä ajoin ennen maakuntavaaleja yhdistyksen hallitus nimittää vaaliasiamiehen, joka vastaa vaaleihin liittyvistä järjestelyistä kyseisen vaalipiirin alueella, ja toimii ehdokkaiden ja puoluejärjestön välisenä yhteyshenkilönä. Vaaliasiamies tuottaa ja julkaisee yhdessä yhdistyksen hallituksen kanssa tiedotteen, josta käy ilmi mihin vaaleihin ehdokkaita ollaan hakemassa, mitkä ovat ehdokkaalta vaaditut ehdot ja sitoutuminen, sekä miten ja mihin määräaikaan mennessä halukkuudesta ehdokkaaksi on ilmoitettava. Mahdollisuuksien mukaan myös ehdokasmaksun suuruudesta olisi hyvä olla jonkinlainen arvio tässä vaiheessa.

Yhdistyksen kokous tekee päätöksen ehdokkaiden asettamisesta maakuntavaaleissa toiminta-alueellaan kunkin vaalipiirin kohdalta erikseen. Ehdokkaiden asettamisesta päätetään hyvissä ajoin ennen vaaleja pidettävässä varsinaisessa tai tarvittaessa ylimääräisessä kokouksessa. Yhdistyksen kokous voi myös valtuuttaa yhdistyksen hallituksen asettamaan ehdokkaita maakuntavaaleihin.

Piirijärjestön hallitus asettaa vaaliasiamiehen ja varavaaliasiamiehen jokaisen vaalipiirin osalta, joissa yhdistys edustaa puoluetta. Vaaliasiamiehen on annettava ehdokashakemus vaalipiirilautakunnalle viimeistään 40. päivänä ennen vaalipäivää ennen kello 16. Johtosäännön kirjoitushetkellä ei ole lakia maakuntavaaleihin liittyen, joten tarkista ohjeistuksen oikeellisuus!

Päätöksen vaaliliitoista maakuntavaaleissa tekee piirijärjestön hallitus kunkin vaalipiirin kohdalta erikseen. Hallitus voi halutessaan antaa päätöksen tehtäväksi piirijärjestön kokoukselle.

4.4 Ehdokkaiden asettaminen eduskuntavaaleihin

Piirijärjestö tekee puoluehallitukselle esityksen eduskuntavaaleihin asetettavista ehdokkaista. Esityksen tulee perustua piirijärjestön sisäisen jäsenäänestyksen tulokseen tai piirijärjestön kokouksen päätökseen.

Puoluevaltuusto tekee päätöksen ehdokkaiden asettamisesta eduskuntavaaleihin. Puoluevaltuuston päätöksen tulee noudattaa piirijärjestön esitystä. Puoluevaltuusto voi kuitenkin päättää asettaa vaalipiiriin enemmän ehdokkaita kuin piiriyhdistys on esittänyt.

Puoluevaltuusto voi erittäin painavasta syystä poiketa kunkin piirijärjestön esityksestä. Ennen tällaisen päätöksen tekemistä on piirijärjestölle ja asianosaisille henkilöille varattava tilaisuus tulla kuulluksi.

Piirijärjestön hallitus asettaa vaaliasiamiehen ja varavaaliasiamiehen jokaisen vaalipiirin osalta, joissa yhdistys edustaa puoluetta. Piirijärjestön hallituksen on viimeistään 48. päivänä ennen vaalipäivää ilmoitettava vaalipiirilautakunnalle puolueen vaaliasiamiehen ja hänen varamiehensä nimi, henkilötunnus ja yhteystiedot. Vaaliasiamiehen on annettava ehdokashakemus vaalipiirilautakunnalle viimeistään 40. päivänä ennen vaalipäivää ennen kello 16.

Päätöksen vaaliliitoista eduskuntavaaleissa tekee puoluevaltuusto kunkin vaalipiirin kohdalta erikseen, kuultuaan piirijärjestöä.

4.5 Ehdokkaiden asettaminen Euroopan parlamentin vaaleihin

Puoluevaltuusto voi päätöksellään järjestää jäsenäänestyksen Euroopan parlamentin vaalien ehdokkaista. Mikäli puoluevaltuusto näin päättää, tulee puoluevaltuuston myös antaa tarkemmat ohjeet tämän jäsenäänestyksen toteuttamisesta sekä ajankohdasta sekä sen, millä tavalla ja mihin määräaikaan mennessä jäsenäänestykseen voidaan ehdottaa ehdokkaita.

Jäsenäänestykseen voi nimetä ehdokkaan jokainen puolueen henkilöjäsen. 20 Euroopan parlamentin vaaleissa äänioikeutetun henkilön tulee kannattaa ehdotusta tullakseen nimetyksi jäsenäänestykseen. Kannattajien ei tarvitse olla puolueen henkilöjäseniä.

Jos jäsenäänestykseen on määräaikaan mennessä nimetty korkeintaan niin monta ehdokasta, kun puolueella on oikeus asettaa vaaleihin, jäsenäänestystä ei järjestetä. Tällöin puoluevaltuusto asettaa jäsenäänestykseen nimetyt ehdokkaat puolueen ehdokkaaksi Euroopan parlamentin vaaleihin.

Mikäli puoluevaltuusto on päättänyt olla järjestämättä jäsenäänestystä, piirijärjestöt ja teemayhdistykset voivat tehdä ehdotuksia Euroopan parlamentin vaalien ehdokkaista puoluevaltuustolle. Puoluevaltuusto tekee päätöksen ehdokkaiden asettamisesta Euroopan parlamentin vaaleihin näiden ehdotusten perusteella.

Puoluehallitus asettaa vaaliasiamiehen ja varavaaliasiamiehen Euroopan parlamentin vaaleja varten. Puoluehallituksen on viimeistään 48. päivänä ennen vaalipäivää ilmoitettava Helsingin vaalipiirilautakunnalle puolueen vaaliasiamiehen ja hänen varamiehensä nimi, henkilötunnus ja yhteystiedot. Vaaliasiamiehen on annettava ehdokashakemus Helsingin vaalipiirilautakunnalle viimeistään 40. päivänä ennen vaalipäivää ennen kello 16.

Päätöksen vaaliliitoista Euroopan parlamentin vaaleissa tekee puoluevaltuusto.

4.6 Ehdokkaan asettaminen presidentinvaaliin

Puoluevaltuuston tehtäviin kuuluu päätös siitä, asettaako puolue ehdokkaan presidentinvaaliin.

Mikäli puoluevaltuusto päättää asettaa ehdokkaan, valitaan puolueen ehdokas presidentinvaaliin jäsenäänestyksellä. Puoluevaltuusto vahvistaa tämän päätöksen yhteydessä vaali- ja äänestysjärjestyksen, antaa tarkemmat ohjeet jäsenäänestyksen toteuttamisesta sekä ajankohdasta, sekä sen, millä tavalla ja mihin määräaikaan mennessä jäsenäänestykseen voidaan ehdottaa ehdokkaita.

Jäsenäänestykseen voi nimetä ehdokkaan jokainen puolueen henkilöjäsen. 20 presidentinvaalissa äänioikeutetun henkilön tulee kannattaa ehdotusta tullakseen nimetyksi jäsenäänestykseen. Kannattajien ei tarvitse olla puolueen henkilöjäseniä.

Jos jäsenäänestykseen on määräaikaan mennessä nimetty vain yksi ehdokas, jäsenäänestystä ei järjestetä. Tällöin puoluekokous asettaa jäsenäänestykseen nimetyn ehdokkaan puolueen ehdokkaaksi presidentinvaaliin.

Puoluehallitus asettaa vaaliasiamiehen ja varavaaliasiamiehen presidentinvaalia varten. Puoluehallituksen on viimeistään 48. päivänä ennen vaalipäivää ilmoitettava Helsingin vaalipiirilautakunnalle puolueen vaaliasiamiehen ja hänen varamiehensä nimi, henkilötunnus ja yhteystiedot. Vaaliasiamiehen on annettava ehdokashakemus Helsingin vaalipiirilautakunnalle viimeistään 47. päivänä ennen vaalipäivää ennen kello 16.

4.7 Puolueen tuki ehdokkaille muissa kuin kansallisissa ja Euroopan parlamentin vaaleissa

Puoluehallitus voi päättää antaa tukensa ja oikeuden käyttää puolueen nimeä ja tunnusmerkkejä ehdokkaalle tai ehdokasryhmälle, joka on ehdolla muissa kuin kansallisissa tai Euroopan parlamentin vaaleissa.

4.8 Luottamushenkilöpaikkaneuvottelut kuntavaaleissa ja paikkojen jakaminen

Puoluejärjestön hallitus ja vaaliasiamies selvittää ehdokkaiden toiveet luottamushenkilöpaikoista.

Ehdokkaat asettaneen puoluejärjestön hallitus sekä vaaleissa ehdolla olleet ehdokkaat muodostavat yhteiskokouksen. Tämä yhteiskokous on pidettävä mahdollisimman pian vaalituloksen selvittyä.

Ensimmäinen yhteiskokous valitsee neuvottelijat edustamaan puoluetta luottamushenkilöpaikkaneuvotteluissa, ja ohjeistaa näitä aiemmin selvitettyjen luottamushenkilöpaikkatoiveiden perusteella. Neuvottelijoiden valtakirjat allekirjoittaa puoluejärjestön nimenkirjoitusoikeuden omaava henkilö (lähtökohtaisesti puoluejärjestön puheenjohtaja).

Neuvottelijat laativat esityksen luottamushenkilöpaikkojen jakamisesta neuvottelujen perusteella toiselle yhteiskokoukselle. Luottamushenkilöpaikkojen pisteytys sekä eri henkilöiden toiveet paikkojen suhteen on esityksen tausta-aineistona. Paikkajakoesityksessä on huomioitava neuvottelutuloksen lisäksi esteellisyyskysymykset ja rajoittavat kelpoisuusehdot (“pakottavat ehdot”). Tämän lisäksi esityksessä on otettava huomioon henkilön pätevyys tehtävään, aktiivisuus kuntavaalien yhteisessä kampanjatyössä, ehdokkaan saama äänimäärä, sekä ehdokkaan aiempi kokemus ja suoriutuminen luottamushenkilötehtävissä.

Toisessa yhteiskokouksessa käsitellään paikkajakoesitys. Jaettavat paikat käsitellään merkitysellisimmästä paikasta alkaen yksi kerrallaan. Esityksen tausta-aineistoon liittyvät huomautukset käsitellään ennen äänestystä. Tämän jälkeen suoritetaan äänestys, jossa paikka jaetaan. Paikkoja jaettaessa on huomioitava tausta-aineistossa esitetyt huomiot, sekä tarvittaessa paikkojen rotaatio, siten, että sama henkilö ei toimi samassa luottamushenkilöasemassa tarpeettoman pitkään. Yhteiskokouksen aikana on hyvä tilaisuus muodostaa valittujen luottamushenkilöiden ympärille tukiryhmät, jotka avustavat valittuja luottamushenkilöitä tehtävissään.

Valittujen luottamushenkilöiden luopuessa paikoistaan, tai uusien luottamushenkilöpaikkojen ilmaantuessa, on pidettävä uusi yhteiskokous, jota ennen puoluejärjestön hallitus tekee vastaavan taustaselvityksen avoimien luottamushenkilöpaikkojen osalta. Ylimääräisen yhteiskokouksen osalta toimitaan muutoin samoin kuin toisen yhteiskokouksen osalta.

5. Hankinnat

Puolueen hankinnat tapahtuvat ensisijaisesti sen jäsenjärjestöjen tasolla. Jokaisella jäsenjärjestön jäsenellä on sen järjestön puheenjohtajan, varapuheenjohtajien, rahastonhoitajan tai sihteerin luvalla oikeus tehdä tavanomaisia järjestön ydintoimintoihin liittyviä hankintoja jäsenjärjestön puolesta. Tällaisia ovat esimerkiksi tapahtumien osallistumismaksut, flyerit, kampanjoinnissa käytetty irtaimisto ja tarjoilut.

Poikkeukselliset (esim. erityisen suuret) hankinnat on hyväksyttävä jäsenjärjestön hallituksessa etukäteen. Jäsenjärjestön hallitus määrää tarkemmat hankintaohjeet, mukaan lukien mahdolliset maksimiarvot tavanomaisille hankinnoille.

Hyväksyttävät kulut tilitetään maksajalle takaisin kuittia vastaan. Kululaskun hyväksyjä ja korvauksen saaja eivät voi olla sama henkilö. Tarkemmat ohjeet kululaskujen toimittamisesta antaa puolueen tai jäsenjärjestön rahastonhoitaja.

Puoluevaltuusto voi lisäksi vahvistaa erillisiä hankintaohjeita.

5.1 Ydintoimintoihin liittyvät hankinnat

Puolueen jäsenillä on puolueen puheenjohtajan, varapuheenjohtajien, taloudenhoitajan tai puoluesihteerin luvalla oikeus tehdä tavanomaisia puolueen ydintoimintoihin liittyviä hankintoja. Erityisen suuriin hankintoihin luvan antaa puoluehallitus.

6. Sopimusvaltuudet

Puolueen nimissä tehtävät sopimukset tehdään vain yhdistysrekisteriin merkittyjen nimenkirjoittajien toimesta puolueen sääntöjen mukaisesti.

Jäsenjärjestön nimissä tehtävät sopimukset tehdään vain yhdistysrekisteriin merkittyjen nimenkirjoittajien toimesta jäsenjärjestön sääntöjen mukaisesti.

Puolue ei vastaa jäsenjärjestöjen nimissä tehtyjen sopimusten taloudellisista seuraamuksista mahdollisissa sopimusrikkomustilanteissa vaan niistä vastaa jäsenjärjestön hallitus.

7. Tiedottaminen

Puoluetta koskevista asioista tiedottamisesta julkisuuteen vastaa puheenjohtaja tai hänen valtuuttamansa henkilö.

Operatiivisesta toiminnasta tiedottamisesta julkisuuteen vastaa puoluesihteeri yhteistyössä hallituksen ja tiedotuspäällikön kanssa.

8. Dokumenttien hallinta ja arkistointi

8.1 Pöytäkirjojen ja tilinpäätösaineiston arkistointi

Puolueen kokousten pöytäkirjat (ml. puoluehallituksen ja puoluevaltuuston kokoukset) ja kirjanpitoaineisto säilytetään lähtökohtaisesti sähköisesti. Paperikopioita asiakirjoista säilytetään lain vaatimassa määrässä.

8.2 Puoluejärjestöjen dokumenttien arkistointi

Puoluejärjestön on toimitettava pöytäkirjat kokouksistaan (ml. hallituksen kokoukset) puolueelle arkistointia varten. Samoin toimitaan virallisten tilinpäätösasiakirjojen ja muiden niihin verrattavien dokumenttien osalta.

Puoluehallitus antaa tarkemmat ohjeet puoluejärjestöille arkistoinnin käytännön toteutuksesta.

8.3 Muiden dokumenttien arkistointi

Puoluehallitus antaa tarkemmat ohjeet arkistoinnin käytännön toteutuksesta.

Dokumenttien julkaisemisen ja arkistoinnin osalta on otettava huomioon myös lait ja asetukset, mm. vapaakappaleiden osalta.

8.4 Tekijänoikeudet

Puolueen jäsenen puolueen tai puoluejärjestön nimissä tuottamien dokumenttien ja muun aineiston tekijänoikeudet siirtyvät puolueelle / puoluejärjestölle soveltuvin osin korvauksetta, ellei erityisen painavasta syystä erikseen ja etukäteen kirjallisesti muuta sovita.

Puolueella ja sen jäsenjärjestöillä on rajoittamaton oikeus käyttää kaikkea em. aineistoa puolueen toiminnassa, mukaan lukien julkaiseminen painotuotteissa, tiedotusvälineissä, sosiaalisessa mediassa ja puolueen verkkosivuilla.

9. Palkat ja palkkiot

Puolueen toimintaan osallistumisesta ei makseta jäsenille palkkioita. Puoluetoiminnasta aiheutuneita kohtuullisia kuluja korvataan mahdollisuuksien mukaan rahatilanteen sen salliessa.

10. Johtosäännön muuttaminen

Puoluevaltuusto voi lisätä, poistaa, muuttaa tai tarkentaa johtosäännön sisältöä siten kuin puolueen säännöissä asiasta määrätään. Puolueen henkilöjäsenille ja puoluejärjestöille on tiedotettava johtosäännön muutoksista.