Liberaalipuolueen ajantasaiset ohjelmat ja säännöt
Näitä sääntöjä on viimeksi päivitetty puoluekokouksessa 21.5.2022.
Yhdistyksen nimi on Liberaalipuolue – Vapaus valita r.p., ruotsiksi Liberalpartiet – Frihet att välja r.p., ja sen kotipaikka on Helsinki, toimialueena koko Suomi. Näissä säännöissä yhdistyksestä käytetään nimitystä puolue.
Puolueen kieli on suomi. Puolueen pöytäkirjakieli on suomi.
Puolueen tarkoituksena on vaikuttaa valtiollisiin ja yhteiskunnallisiin asioihin lakiuudistusten kautta ja olemalla mukana päätöksenteossa.
Puolue vaatii yksilön vapauden toteutumista kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Yksilön henkilökohtaisiin valintoihin puuttuminen lainsäädännöllä pitää aina olla perusteltavissa painavilla syillä.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi puolue:
Toimintansa tukemiseksi puolue voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, kerätä jäsenmaksuja, ostaa, omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista kiinteää omaisuutta sekä asianomaisella luvalla järjestää rahankeräyksiä ja arpajaisia, harjoittaa kahvila- ja ravintolaliikettä samoin kuin alaansa liittyvää julkaisutoimintaa.
Puolueen tarkoituksena ei ole taloudellisen voiton hankkiminen puolueen jäsenille.
Puolue on jäsenjärjestöjen liitto.
Puolueen varsinaisia jäseniä voivat olla vain oikeustoimikelpoiset yhdistykset.
Puolueen kannatusjäseniä voivat olla luonnolliset henkilöt tai oikeustoimikelpoiset yhteisöt.
Näissä säännöissä puolueen henkilöjäsenellä tarkoitetaan luonnollista henkilöä, joka on puolueen jäsenjärjestön tai sen jäsenjärjestön henkilöjäsen, ja puoluejärjestöllä puolueen jäsenjärjestöä tai sen jäsenjärjestöä.
Puolueen varsinaisia jäseniä ovat: 1) puolueen rekisteröidyt piirijärjestöt (myöhemmin piirijärjestö), 2) puolueen valtakunnalliset teemayhdistykset (myöhemmin teemayhdistys)
Piirijärjestön toiminta-alueena on yksi tai useampi eduskuntavaalien vaalipiiri. Piirijärjestöllä voi olla jäseninään paikallis- ja teemayhdistyksiä, kunnallis- ja aluejärjestöjä sekä luonnollisia henkilöitä (henkilöjäsen).
Teemayhdistyksen toiminta-alueena on koko maa. Teemayhdistyksellä voi olla jäseninään teemayhdistyksen piiri- ja paikallisyhdistyksiä sekä luonnollisia henkilöitä.
Puolueen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä yhdistys, joka hyväksyy puolueen periaateohjelman ja säännöt. Varsinaiset jäsenet hyväksyy hakemuksesta puoluehallitus. Piirijärjestöjen ja teemayhdistysten sääntöjen muuttamiseen tarvitaan puoluehallituksen hyväksyntä.
Puolueen kannatusjäseneksi voi liittyä luonnollinen henkilö tai oikeustoimikelpoinen yhteisö. Kannatusjäsenillä ei ole äänioikeutta. Kannatusjäsenet hyväksyy hakemuksesta puoluehallitus.
Piirijärjestön tehtävänä on:
Jäsenellä on oikeus erota puolueesta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta puoluekokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Puoluehallitus voi erottaa jäsenen puolueesta, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on puolueeseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään puolueessa tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut puoluetta tai ei enää täytä laissa taikka puolueen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
Lisäksi jäsenen voi erottaa, mikäli jäsen toiminnallaan aiheuttaa vakavaa haittaa puolueen uskottavuudelle tai maineelle. Tästä erottamisesta päättää puoluehallitus. Samat erottamista koskevat säännöt pätevät kannatusjäseneen.
Varsinaisilta jäseniltä ja kannatusjäseniltä perittävän perusmaksun sekä alennetun perusmaksun suuruudesta päättää puolueen hallitus. Puolueen henkilöjäsen maksaa vuosittain jäsenmaksun, joka sisältää sekä henkilöjäsenen jäsenmaksun jäsenyhdistykselle että jäsenyhdistyksen jäsenmaksun puolueelle kyseisestä henkilöjäsenestä (myöhemmin perusjäsenmaksu).
Vähävaraisilta henkilöjäseniltä perittävää alennettua jäsenmaksua kutsutaan alennetuksi jäsenmaksuksi.
Puoluehallitus päättää vuosittain:
Puolueen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluvat valitut puheenjohtaja, 1–3 varapuheenjohtajaa ja 1–20 muuta varsinaista jäsentä sekä 0–10 varajäsentä. Hallituksen puheenjohtajana, varapuheenjohtajana, hallituksen jäsenenä tai varajäsenenä voi toimia ainoastaan puolueen henkilöjäsen.
Sääntömääräisessä puoluekokouksessa valitaan hallitus joka toinen vuosi. Mikäli hallitus tai puheenjohtajisto vaihtuu kesken kauden, hallitus valitaan kaksivuotiskaudeksi seuraavassa sääntömääräisessä puoluekokouksessa tai asiaa varten koolle kutsutussa ylimääräisessä kokouksessa. Hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai muu jäsen tai koko hallitus voidaan puolueen kokouksessa vaihtaa tai hallitusta täydentää uusilla jäsenillä myös kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden loppuajaksi.
Hallitus ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus kokoontuu, kun hallitus niin päättää, taikka puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Puoluevaltuuston jäsenten lukumäärä määräytyy puolueen varsinaisten jäsenten mukaan siten, että jokaista varsinaista jäsentä kohden puoluevaltuustossa on kolme jäsentä. Puoluevaltuuston jäsenet valitaan sääntömääräisessä puoluekokouksessa. Puoluevaltuuston toimikausi on kahden puoluekokouksen välinen aika.
Puoluevaltuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Puoluevaltuuston tehtävänä on
Puoluevaltuuston sääntömääräinen kokous on pidettävä kesäkuun ja joulukuun välisenä aikana. Muutoin puoluevaltuusto kokoontuu itse päättämänsä kokousaikataulun mukaisesti.
Puoluevaltuusto kokoontuu myös, jos puoluehallitus katsoo siihen olevan aihetta, tai jos 1/10 puoluevaltuuston jäsenistä vaatii sitä kirjallisesti puoluehallitukselta erikseen ilmoittamansa asian käsittelyä varten.
Puoluevaltuusto on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään puolet puoluevaltuuston jäsenistä.
Puoluevaltuuston kokoukset kutsuu koolle puoluehallitus. Puoluevaltuuston kokouskutsu on lähetettävä viimeistään viikkoa ennen kokousta sähköpostitse puoluevaltuuston jäsenen ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen.
Puoluevaltuuston sääntömääräisessä kokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
Puolueen toimintaa ohjaa puolueen johtosääntö. Puoluevaltuusto hyväksyy johtosäännön.
Puolueen nimen kirjoittaa puoluehallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja kumpikin yksin ja puoluesihteeri ja taloudenhoitaja kaksi yhdessä.
Puolueen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilin- tai toiminnantarkastajille viimeistään kuusi viikkoa ennen varsinaista puoluekokousta. Tilin- tai toiminnantarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen varsinaista puoluekokousta.
Sääntömääräinen puoluekokous pidetään vuosittain puoluehallituksen määräämänä päivänä toukokuussa.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun puoluekokous niin päättää tai kun puoluehallitus tai puoluevaltuusto katsoo siihen olevan aihetta, tai jos vähintään 1/10 puolueen äänioikeutetuista jäsenistä eli jäsenyhdistyksistä sitä kirjallisesti puoluehallitukselta vaatii erityisesti ilmoittamansa asian käsittelyä varten.
Puolueen jäsenyhdistyksillä on oikeus lähettää puoluekokoukseen äänivaltaisia edustajia, kuten sääntöjen kohdassa 13§ tarkemmin määritellään. Jokaisella puolueen henkilöjäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.
Puoluekokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Puoluekokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai puoluekokouksen niin päättäessä tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.
Puolueen varsinaisilla jäsenillä on oikeus lähettää puoluekokoukseen yhteensä 100 äänivaltaista edustajaa. Kukin äänivaltainen edustaja käyttää yhtä ääntä. Yksi henkilö voi toimia vain yhden varsinaisen jäsenen äänivaltaisena edustajana.
Äänivaltaiset edustajat jakautuvat jäsenyhdistysten kesken niiden jäsenmaksun maksaneiden jäsenten määrän perusteella. Jäsenmaksun maksaneiksi jäseniksi lasketaan edellisenä kalenterivuonna jäsenmaksun maksaneet henkilöt.
Puoluehallitus vahvistaa jäsenmaksun maksaneiden jäsenten määrät puolueen jäsenmaksurekisteriin kirjattujen puolueen jäsenmaksuosuuksien mukaan.
Järjestökokonaisuuksiksi kutsutaan tässä:
Äänivaltaiset edustajat jakautuvat järjestökokonaisuuksien kesken seuraavasti:
Mikäli järjestökokonaisuuksien määrä ylittää sadan, puoluekokouksen äänivaltaisten edustajien määrää kasvatetaan eikä jäsenmäärän mukaan jaettavia edustajapaikkoja jaeta.
Aloitteita puoluekokoukselle voivat tehdä puolueen jäsenyhdistyksen henkilöjäsen, yksittäinen jäsenyhdistys, puoluehallitus, puoluehallituksen asettama työryhmä, puoluevaltuusto, puolueen eduskuntaryhmä ja puolueen valtuuskunta Euroopan parlamentissa. Kukin jäsenyhdistyksen henkilöjäsen voi tehdä vain yhden aloitteen. Yhdeksän muun henkilöjäsenen tulee kannattaa henkilöjäsenen tekemää aloitetta, jotta se otetaan puoluekokouksen käsittelyyn.
Puoluekokoukselle tarkoitetut aloitteet on toimitettava puoluehallitukselle kuusi viikkoa ennen puoluekokousta. Määräaikana saapuneista, puoluekokouksen esityslistalle otettavista aloitteista on puoluehallituksen annettava lausuntonsa, joihin tulee sisältyä esitykset aloitteiden johdosta tehtäviksi puoluekokouksen päätöksiksi. Puoluekokousaloitteet ja puoluehallituksen niistä antamat lausunnot lähetetään puoluekokoukseen ilmoitetuille äänivaltaisille edustajille ja puolueen jäsenyhdistyksille viimeistään kolme viikkoa ennen puoluekokouksen alkamista.
Puoluekokouksen käsittelyyn haluttavia viime hetkellä ajankohtaisiksi tulleita aloitteita voi toimittaa tämän aikamäärän jälkeen vielä puoluehallitukselle, joka voi harkintansa mukaan tuoda esityksiä ja aloitteita suoraan kokoukseen. Puoluevaltuustolla on oikeus myös antaa aloite-ehdotuksia puoluehallituksen käsiteltäväksi puoluekokousta edeltävässä kokouksessaan määräajasta riippumatta.
Puoluehallituksen on kutsuttava puoluekokoukset koolle vähintään kolme viikkoa ennen kokousta sähköpostitse.
Puoluekokous on päätösvaltainen, kun se on laillisesti koolle kutsuttu.
Sääntömääräisessä puoluekokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
Piirijärjestö tekee puoluehallitukselle esityksen eduskuntavaaleihin asetettavista ehdokkaista. Esityksen tulee perustua piirijärjestön sisäisen jäsenäänestyksen tulokseen tai piirijärjestön kokouksen päätökseen.
Puoluevaltuusto tekee päätöksen ehdokkaiden asettamisesta eduskuntavaaleihin. Puoluevaltuuston päätöksen tulee noudattaa piirijärjestön esitystä. Puoluevaltuusto voi kuitenkin päättää asettaa vaalipiiriin enemmän ehdokkaita kuin piiriyhdistys on esittänyt, kuitenkin siten, että vähintään puolet ehdokkaista on jäsenäänestyksessä valittuja ehdokkaita.
Puoluevaltuusto voi erittäin painavasta syystä poiketa kunkin piirijärjestön esityksestä korkeintaan yhden neljäsosan osalta, mitä piirijärjestö esittää ehdokkaiksi. Ennen tällaisen päätöksen tekemistä on piirijärjestölle ja asianosaisille henkilöille varattava tilaisuus tulla kuulluksi.
Puoluevaltuusto voi päätöksellään järjestää jäsenäänestyksen Euroopan parlamentin vaalien ehdokkaista. Tällöin puoluevaltuusto vahvistaa jäsenäänestyksen tuloksen perusteella puolueen ehdokkaat Euroopan parlamentin vaaleihin. Mikäli jäsenäänestykseen on nimetty korkeintaan yhtä monta ehdokasta kuin puolueella on oikeus asettaa Euroopan parlamentin vaaleihin, jäsenäänestystä ei järjestetä, ja puoluevaltuusto asettaa jäsenäänestykseen nimetyt henkilöt puolueen ehdokkaiksi.
Mikäli puoluevaltuusto päättää olla järjestämättä jäsenäänestystä Euroopan parlamentin vaalien ehdokkaista, oikeus tehdä ehdotuksia Euroopan parlamentin vaalien ehdokkaista on puolueen varsinaisilla jäsenillä. Ehdotukset osoitetaan puoluevaltuustolle. Puoluevaltuusto tekee päätöksen ehdokkaiden asettamisesta Euroopan parlamentin vaaleihin ehdotusten perusteella.
Mikäli puoluevaltuusto päättää, että puolue asettaa presidentinvaaliin ehdokkaan, valitaan puolueen ehdokas presidentinvaaliin jäsenäänestyksellä. Jos jäsenäänestykseen on nimetty vain yksi ehdokas, jäsenäänestystä ei järjestetä. Tällöin puoluekokous asettaa jäsenäänestykseen nimetyn ehdokkaan puolueen ehdokkaaksi presidentinvaaliin.
Jäsenäänestys toteutetaan postiäänestyksenä tai erillisissä äänestystilaisuuksissa noudattaen 23 §:ssä kuvattua suhteellista vaalitapaa. Jäsenäänestys voidaan toteuttaa hallituksen tai puoluekokouksen niin päättäessä tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.
Jäsenäänestyksen tulokseen ei lueta henkilöä, jota vaalikelpoisuuden menettämisen, kieltäytymisen tai muun sellaisen syyn vuoksi ei voida asettaa ehdokkaaksi. Muilta osin jäsenäänestyksessä menetellään puoluevaltuuston hyväksymän vaalijärjestyksen mukaisesti.
Jokaisella puolueen äänivaltaisella henkilöjäsenellä on oikeus nimetä yksi ehdokas jäsenäänestykseen. Ehdokkaan nimeämisellä tulee lisäksi olla vähintään 20 henkilön kannatus. Kannattaja voi olla puolueen henkilöjäsen tai puolueen ulkopuolinen henkilö. Kannattajien täytyy kuitenkin olla äänioikeutettuja vaaleissa, joihin ehdokasta ollaan nimeämässä.
Jäsenäänestykseen ei saa nimetä henkilöä, joka ei ole valtiollisissa vaaleissa vaalikelpoinen, eikä henkilöä, joka ei ole antanut nimeämiseen kirjallista suostumustaan. Ehdokkaan nimeäjä tai nimeämistä kannattava henkilö ei ole sidottu äänestämään jäsenäänestyksessä nimetyn puolesta.
Jäsenäänestykseen saavat ottaa osaa puolueen äänivaltaiset henkilöjäsenet, jotka ovat jäsenäänestyksen toteuttamisvuoden alkaessa täyttäneet 15 vuotta.
Silloin kun täytettäviä paikkoja on vain yksi, äänestys toimitetaan kaksivaiheisella enemmistövaalitavalla. Jos ensimmäisellä kierroksella kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista hyväksytyistä äänistä, toimitetaan toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä.
Kun täytettäviä paikkoja on enemmän kuin yksi, käytetään suhteellista vaalitapaa. Suhteellisten vaalien laskentatapana käytetään yhden äänen siirtoäänivaalitapaa, jossa äänestäjä merkitsee ehdokkaansa äänestyslippuun suosituimmuusjärjestyksessä. Ehdokkaita voi merkitä yhden tai useamman, mutta äänestäjällä on kuitenkin käytössään vain yksi ääni.
Äänet lasketaan seuraavasti:
Äänikynnyksen laskemisessa käytetään laskutapaa, jonka päättää puoluevaltuusto, ja jonka se ilmoittaa äänestykseen osallistuville ennen äänestyksen toteuttamista.
Puoluehallitus voi päättää, että luottamustehtäviin valittujen henkilöiden tulee maksaa luottamustehtävistä saatavista palkkioista tietyn suuruinen luottamushenkilömaksu puolueelle tai puoluejärjestölle.
Puolueen eduskuntaryhmän muodostavat ne kansanedustajat, jotka on valittu puolueen piirijärjestöjen ehdokkaiksi asettamista henkilöistä, sekä kansanedustajat, jotka eduskuntaryhmä myöhemmin hyväksyy jäsenikseen.
Eduskuntaryhmä nimeää edustajat valtionyhtiöiden hallintoneuvostoihin, ministeriöiden hallinnonaloihin kuuluviin työryhmiin, neuvottelukuntiin, hallintoneuvostoihin ja vastaaviin tahoihin, joista nimityspyyntö on tullut eduskuntaryhmälle.
Eduskuntaryhmän tulee ilmoittaa nimityspyynnöstä puoluevaltuustolle, joka voi tehdä eduskuntaryhmälle nimitysesityksen. Vastaavasti puoluehallituksen on ilmoitettava eduskuntaryhmälle puolueelle saapuneista nimityspyynnöistä.
Eduskuntaryhmä noudattaa nimityksissä samoja sääntöjä kuin puoluevaltuusto.
Puolue voi olla edustettuna maan hallituksessa ja tukea sitä vain jos hallituksen ohjelma ja toiminta ovat sopusoinnussa puolueen toimintaperiaatteiden ja tavoitteiden kanssa.
Eduskuntaryhmä nimeää hallitusneuvotteluihin liittyviä asioita valmistelemaan toimikunnan, jonka puheenjohtajana on puolueen puheenjohtaja, ja jonka muista jäsenistä vähintään puolet tulee olla puoluehallituksen eduskuntaryhmälle esittämiä. Tämän toimikunnan jäsenet edustavat puoluetta hallitusneuvottelijoina ja ovat läsnäolo- ja puheoikeutettuja puoluehallituksen, puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän kokouksissa niiden käsitellessä tässä pykälässä tarkoitettuja asioita.
Hallitusohjelman hyväksymisestä, hallitusyhteistyöhön osallistumisesta sekä hallitusyhteistyön lopettamisesta päätetään eduskuntaryhmän ja puoluevaltuuston yhteisessä kokouksessa, jossa jokaisella osanottajalla on yksi ääni. Kokous on päätösvaltainen, jos se on kutsuttu koolle puoluevaltuuston sekä eduskuntaryhmän puheenjohtajien yhteisellä kutsulla, joka on saatettu tiedoksi jokaiselle puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän jäsenelle. Tämä yhteiskokous päättää myös puolueen ehdokkaat valtioneuvoston jäseniksi.
Yhteiskokouksessa on läsnäolo-, puhe- ja esitysoikeus myös puoluehallituksen jäsenillä, puoluesihteerillä sekä eduskuntaryhmän pääsihteerillä. Puolueen ja eduskuntaryhmän vakinaisilla työntekijöillä sekä kansanedustajien avustajilla on yhteiskokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja puolueen purkamisesta on tehtävä puoluekokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai puolueen purkamisesta.
Puolueen purkautuessa käytetään puolueen varat puolueen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Puolueen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.