ajantasa.liberaalipuolue.fi

Liberaalipuolueen ajantasaiset ohjelmat ja säännöt

PIIRIJÄRJESTÖJEN MALLISÄÄNNÖT

Nämä mallisäännöt on päivitetty piirijärjestöjä varten helmikuussa 2018.

1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Liberaalipuolue – Vapaus valita, (vaalipiiri)n piirijärjestö ry ja sen kotipaikka on (kunta).

2 § Tarkoitus ja toiminnan laatu

Näissä säännöissä puolueella tarkoitetaan Liberaalipuolue – Vapaus valita r.p.:tä, ja puoluehallituksella puolueen hallitusta.

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää puolueen arvoja toimimalla sen sääntömääräisenä piirijärjestönä, ja täyttää puolueen piirijärjestölle määrätyt tehtävät. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

  1. edustaa puoluetta piiri- ja kunnallistasolla,
  2. tekee esitykset eduskuntavaaleissa asetettavista ehdokkaista ja vastaa puolueen eduskuntavaalikampanjasta vaalipiirissä,
  3. asettaa toiminta-alueellaan puolueen maakuntavaaliehdokkaat ja vastaa puolueen maakuntavaalikampanjasta,
  4. asettaa toiminta-alueellaan puolueen kuntavaaliehdokkaat ja vastaa puolueen kuntavaalikampanjasta,
  5. tekee aloitteita ja kannanottoja,
  6. harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa,
  7. järjestää keskustelu-, koulutus- ja kulttuuritilaisuuksia,
  8. järjestää muuta vastaavaa tarkoitustaan edistävää voittoa tavoittelematonta toimintaa sekä
  9. hoitaa muut puoluehallituksen sille määräämät tehtävät.

Yhdistys voi tarvittaessa hoitaa edellä mainittuja vaaleihin kuuluvia ja muita tehtäviä myös muissa vaalipiireissä kuin kotipaikkaansa vastaavassa vaalipiirissä.

Yhdistys voi tarvittaessa valtuuttaa jäsenjärjestönsä edustamaan puoluetta kunnallis- ja paikallistasolla jäsenjärjestön toiminta-alueella.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, kerätä jäsenmaksuja, ostaa, omistaa ja hallinnoida toimintaansa varten tarpeellista kiinteää omaisuutta sekä asianomaisella luvalla järjestää rahankeräyksiä ja arpajaisia, harjoittaa kahvila- ja ravintolaliikettä samoin kuin alaansa liittyvää julkaisutoimintaa, ja muuta sellaista elinkeinoa tai ansiotoimintaa, joka muutoin välittömästi liittyy yhdistyksen tarkoituksen toteuttamiseen tai jota on pidettävä taloudellisesti vähäarvoisena. Yhdistyksen tarkoituksena ei ole taloudellisen voiton hankkiminen yhdistyksen jäsenille.

3 § Johtosääntö

Yhdistyksen toimintaa ohjaa puolueen johtosääntö.

4 § Jäsenet

Yhdistykseen varsinaisiksi jäseneksi voivat liittyä 15 vuotta täyttäneet henkilöt, jotka ovat joko Suomen kansalaisia tai joiden pysyvä asuinpaikka on Suomessa, ja jotka hyväksyvät puolueen sekä piirijärjestön säännöt, tavoitteet ja puolueen yleisohjelman, ja joita puoluehallitus on suositellut. Yhdistyksen varsinainen jäsen ei voi olla toisen rekisteröidyn puolueen jäsen. Yhdistyksen varsinaisena jäsenenä voi olla myös oikeustoimikelpoisia yhteisöjä (myöhemmin yhteisöjäsen), kuten puolueen paikallisjärjestöjä. Varsinaiset jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.

Yhteisöjäsenten sääntöjen muuttamiseen tarvitaan yhdistyksen hallituksen hyväksyntä.

Yhdistyksen kannatusjäseneksi voi liittyä luonnollinen henkilö tai oikeustoimikelpoinen yhteisö. Kannatusjäsenillä ei ole äänioikeutta. Kannatusjäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.

5 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.

Yhdistyksen hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

Yhdistyksen hallitus voi lisäksi erottaa jäsenen, mikäli jäsenen voidaan olettaa aiheuttavan vakavaa haittaa yhdistyksen uskottavuudelle tai maineelle.

6 § Liittymis- ja jäsenmaksu

Jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää yhdistyksen hallitus.

7 § Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu valitut puheenjohtaja, 1–3 varapuheenjohtajaa ja 2–20 muuta varsinaista jäsentä sekä 0–10 varajäsentä.

Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana, varapuheenjohtajana ja hallituksen jäsenenä voi toimia ainoastaan yhdistyksen jäsen.

Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika. Hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai muu jäsen tai koko hallitus voidaan yhdistyksen kokouksessa vaihtaa tai hallitusta täydentää uusilla jäsenillä myös kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden loppuajaksi.

Hallitus valitsee keskuudestaan tai ulkopuoleltaan piirisihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.

Hallitus kokoontuu, kun hallitus niin päättää, taikka puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

8 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja yksin, taikka piirisihteeri ja taloudenhoitaja yhdessä.

9 § Tilikausi ja tilin- tai toiminnantarkastus

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilin- tai toiminnantarkastajille viimeistään kuusi viikkoa ennen sääntömääräinen vuosikokousta. Tilin- tai toiminnantarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen sääntömääräistä vuosikokousta.

10 § Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous pidetään vuosittain yhdistyksen hallituksen määräämänä päivänä tammi-maaliskuussa.

Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella jäsenellä yksi ääni. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.

11 § Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään 14 vuorokautta ennen kokousta sähköpostitse tai jäsenille postitetuilla kirjeillä.

12 § Vuosikokous

Yhdistyksen sääntömääräisessä vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. kokouksen avaus
  2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
  3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
  5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien/tilintarkastajien lausunto
  6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
  7. vahvistetaan toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio
  8. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
  9. valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa taikka yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa
  10. valitaan piirijärjestön äänivaltaiset edustajat puoluekokoukseen
  11. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

13 § Ehdokkaiden asettaminen kuntavaaleissa

Yhdistys vastaa puolueen ehdokkaiden asettamisesta kuntavaaleissa niissä kunnissa, joissa puoluehallitus on valtuuttanut yhdistyksen edustamaan puolueen jäseniä.

Kuntavaaliehdokkaat valitaan jäsenäänestyksellä. Mikäli jäsenäänestykseen nimettyjä ehdokkaita on vähemmän, kuin mitä puolueella on oikeus vaaleissa asettaa, jäsenäänestystä ei järjestetä.

Ehdokkaiden asettamisesta päätetään ennen ehdokasasettelun takarajaa pidettävässä varsinaisessa tai tarvittaessa ylimääräisessä yhdistyksen kokouksessa. Yhdistyksen kokous voi myös valtuuttaa hallituksen asettamaan ehdokkaita kuntavaaleihin.

Mikäli yhdistyksen jäsenenä on kyseisen kunnan alueella toimiva paikallisjärjestö, on ehdokkaiden asettaminen kuntavaaleihin kyseisen paikallisjärjestön tehtävänä, siten kuin paikallisjärjestön säännöissä määrätään. Tällöin myös 21 § mukainen päätösvalta luottamushenkilömaksuista on paikallisjärjestöllä. Mikäli kyseisen kunnan alueella toimii useampi kuin yksi paikallisjärjestö, yhdistyksen hallitus paikallisjärjestöjä kuultuaan päättää, mikä näistä yhdistyksistä edustaa puoluetta kuntavaaleissa kyseisessä kunnassa.

14 § Ehdokkaiden asettaminen maakuntavaaleissa

Yhdistys vastaa puolueen ehdokkaiden asettamisesta maakuntavaaleissa niissä vaalipiireissä, joissa puoluehallitus on yhdistyksen asettanut edustamaan puoluetta. Yhdistyksen kokous tekee päätöksen ehdokkaiden asettamisesta maakuntavaaleissa toiminta-alueellaan kunkin vaalipiirin kohdalta erikseen jäsenäänestyksen perusteella.

Maakuntavaaliehdokkaat valitaan jäsenäänestyksellä. Mikäli jäsenäänestykseen nimettyjä ehdokkaita on vähemmän, kuin mitä puolueella on oikeus vaaleissa asettaa, jäsenäänestystä ei järjestetä.

Ehdokkaiden asettamisesta päätetään hyvissä ajoin ennen vaaleja pidettävässä varsinaisessa tai tarvittaessa ylimääräisessä kokouksessa. Yhdistyksen kokous voi myös valtuuttaa hallituksen asettamaan ehdokkaita maakuntavaaleihin.

15 § Ehdokkaiden asettaminen eduskuntavaaleissa

Yhdistys tekee puoluehallitukselle esityksen ehdokkaiden asettamisesta eduskuntavaaleissa toiminta-alueellaan jäsenäänestyksen perusteella. Esityksen tekemisestä päätetään ennen vaaleja pidettävässä varsinaisessa tai tarvittaessa ylimääräisessä kokouksessa.

16 § Vaaliasiamiehen ja varavaaliasiamiehen asettaminen

Yhdistyksen hallitus asettaa vaaliasiamiehen ja varavaaliasiamiehen sellaisilla vaalialueilla, joissa yhdistys edustaa puoluetta.

17 § Jäsenäänestyksen toteuttaminen

Jäsenäänestys toteutetaan postiäänestyksenä tai erillisissä äänestystilaisuuksissa noudattaen 20 §:ssä kuvattua suhteellista vaalitapaa. Jäsenäänestys voidaan toteuttaa hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.

Jäsenäänestyksen tulokseen ei lueta henkilöä, jota vaalikelpoisuuden menettämisen, kieltäytymisen tai muun sellaisen syyn vuoksi ei voida asettaa ehdokkaaksi. Muilta osin jäsenäänestyksessä menetellään puoluevaltuuston hyväksymän vaalijärjestyksen mukaisesti.

18 § Ehdokkaiden nimeäminen jäsenäänestykseen

Jokaisella jäsenellä on oikeus nimetä ehdokkaita jäsenäänestykseen.

Jäsenäänestykseen ei saa nimetä henkilöä, joka ei ole vaaleissa vaalikelpoinen, eikä henkilöä, joka ei ole antanut nimeämiseen kirjallista suostumustaan. Ehdokkaan nimeäjä tai nimeämistä kannattava henkilö ei ole sidottu äänestämään jäsenäänestyksessä nimetyn puolesta.

19 § Osanotto jäsenäänestykseen

Jäsenäänestykseen saavat ottaa osaa yhdistyksen henkilöjäsenet, jotka ovat jäsenäänestyksen toteuttamisvuoden alkaessa täyttäneet 15 vuotta.

20 § Vaalin toteuttaminen

Silloin kun täytettäviä paikkoja on vain yksi, äänestys toimitetaan kaksivaiheisella enemmistövaalitavalla. Jos ensimmäisellä kierroksella kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista hyväksytyistä äänistä, toimitetaan toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Kun täytettäviä paikkoja on enemmän kuin yksi, käytetään suhteellista vaalitapaa.

Suhteellisten vaalien laskentatapana käytetään yhden äänen siirtoäänivaalitapaa, jossa äänestäjä merkitsee ehdokkaansa äänestyslippuun suosituimmuus järjestyksessä. Ehdokkaita voi merkitä yhden tai useamman, mutta äänestäjällä on kuitenkin käytössään vain yksi ääni.

Äänet lasketaan seuraavasti:

  1. Kussakin äänestyslipussa ensimmäisenä oleva ehdokas saa yhden äänen.
  2. Äänikynnyksen ylittäneiltä ehdokkailta siirretään heidän saamansa ylijäämä-äänet äänestyslipussa toisena olleelle ehdokkaalle.
  3. Jos paikkoja on vielä täyttämättä, kun kaikki ylijäämä-äänet on jaettu, karsitaan pois vähiten ääniä saanut ehdokas, jonka äänet siirretään äänestyslipussa seuraavana olevalle ehdokkaalle.

Äänikynnyksen laskemisessa käytetään laskutapaa, jonka päättää puoluevaltuusto, ja jonka se ilmoittaa äänestykseen osallistuville ennen äänestyksen toteuttamista.

21 § Luottamushenkilömaksut

Yhdistyksen hallitus voi päättää, että luottamustehtäviin valittujen henkilöiden tulee maksaa luottamustehtävistä saatavista palkkioista tietyn suuruinen luottamushenkilömaksu yhdistykselle.

22 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Sääntöjen muuttamiseen tarvitaan puolueen hyväksyntä.

Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa lankeavat yhdistyksen jäljelle jääneet varat luovutettavaksi puolueelle. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään varat samaan tarkoitukseen.